Olen käynyt tässä parina päivänä Daisyn kanssa udeifen kilometrien lenkeillä, luonnon suojelu alueella. Eilen minä onnistuin eksymään ja tänään minulla oli koiran tutka mukanani. Sain mukavia katseita vastaan tulijoita.

Siellä metsässä aloin yhtäkkiä miettiä että oliko tälläistä silloin ennen. Kuljettiin jonnekkin polkuja pitkin. Oli mahtavaa laittaa musiikki pois ja kuunnella niitä lintujen ääniä. Se oli tosi rentouttavaa ja aloin suunnitella pidempää retkeä muualle. Sitten kun olen päässyt ripiltä. En kyllä tahtoisi lähteä muualle kuin tänne lähi maastoon. Kävellä omin jaloin minne tahtoo, hyvän seuran kanssa.

Kun tulin kotiin aloin siivoamaan. Ihmettelin miten helppoa se on kun innostuu. En koskaan ole pitänyt siivoamisesta. "järjestelmällinen" kaaos on minun huoneeni tyyli. Jos siivoan en tavallisesti löydä mitään hetkeen. Onneksi kaikki palaa normaaliksi nopeasti.